112059 Tutkimus

Rajoja rikkova työ - toimivan esimiestyön ja yhteisöllisyyden edellytykset lohkoutuneilla ja verkostoituneilla työpaikoilla

Rajoja rikkova työ - toimivan esimiestyön ja yhteisöllisyyden edellytykset lohkoutuneilla ja verkostoituneilla työpaikoilla

4.6.2012

Rajoja rikkova työ -hankkeessa tarkastellaan sitä, miten työorganisaatioiden rakenteellisten ja toiminnallisten rajojen rikkoutuminen ja uudelleenmuotoutuminen muuttaa niiden sujuvan toiminnan edellytyksiä. Tarkastelun kohteena ovat sekä organisaatioiden sisäisten (osastojen tai tiimien väliset) että ulkoisten rajapintojen (esim. fuusiot, alihankinta ja vuokratyö) muutokset. Tarkastelemme sitä, millaisia haasteita rajapintojen rikkoutuminen aiheuttaa ensinnäkin esimiestyölle ja johtamiselle, sekä toisaalta yksilön osallisuudelle ja yhteisöllisyydelle työssä. Tutkimus kohdistuu 3-4 tapaustyöpaikkaan ja tiedonkeruun sisällöt sovitetaan näiden tarpeisiin. Tutkimusmenetelminä käytetään mm. haastatteluja ja verkostoanalyysia.
Tutkimuksen tarkoituksena on löytää erilaisia toimintamalleja ja käytäntöjä työpaikoille silloin, kun työ edellyttää rajapintojen ylityksiä. Hankkeessa tuotetaan myös välineitä tukemaan tällaisten työpaikkojen esimiestyötä. Tulokset käsitellään tapaustyöpaikoilla vuorovaikutteisissa työpajoissa. Tutkimuksen pohjalta kehitetään rajoja rikkovaan työhön soveltuva työhyvinvointikysely, jonka välityksellä tulokset ovat laajalti sovellettavissa. Tutkimus tuottaa tietoa siitä, miten rajoja rikkovassa työssä voidaan toimia työelämän laatua ja työuria kehittäen. Hankkeen tuloksia levitetään toimialatasolla, yleisesti suurelle yleisölle mm. www-sivustojen avulla sekä tieteellisten foorumien välityksellä. Tulokset ovat käytettävissä vuoden 2014 lopulla.

Hankkeen vastuuhenkilö
Minna Janhonen

Verkostotyössä joustavuus ohittaa ohjeet

15.6.2015

Kun työ lohkoutuu tai verkostoituu, pelkkä lisäohjeistus ei auta. On oltava valmius muuttaa työn suuntaa ja aikatauluja. Työpaikoilla on tärkeää tunnistaa, mihin standardit sopivat ja milloin tarvitaan joustavia toimintatapoja. Näin arvioivat Työterveyslaitoksen tutkijat, jotka paneutuivat insinööritoimisto- ja ensiaputyöhön.
 
Tutkijat haastattelivat ensiavun työprosesseista kolmea esimieslääkäriä, kolmea esimieshoitajaa ja kuutta muuta hoitajaa sekä yhtä toimistohenkilöstön edustajaa. Insinööritoimiston suunnitteluprojekteista haastateltiin 25:tä henkilöä, joista kuusi esimiehiä ja viisi asiakkaiden edustajia. Haastatteluissa käsiteltiin projektien tai prosessien organisointia, tiedonkulkua ja yhteistyötä, kun toimitaan organisaatiorajojen yli.
 
Kohti uutta työn hallintaa
 
Insinööritoimistosta ja ensiavusta löytyi paljon yhtäläisyyksiä. Kummankin työpaikan työtä ohjaavat monet standardit, jotka eivät kuitenkaan huomioi poikkeustilanteita. Lisäksi puutteelliset tiedot ja ennakoinnin vaikeus hankaloittivat molemmilla työpaikoilla työn sujuvuutta. Tutkijat päättelevät, että verkostomainen työ haastaa totutut työn hallinnan keinot.
 
Työkäytäntöjen kehittämiseksi tarvitaan yhteinen ajatus siitä, millaista toimintamallia organisaatiossa tavoitellaan. Verkostomaisessa projektityössä ja työprosesseissa työn hallinta edellyttää joustavuutta. Reagoinnin merkitys korostuu. Verkostomainen työ vaatii kykyä nivoa toimintatapoja, aikatauluja ja intressejä. Lisäksi toimintaympäristön merkitys on otettava huomioon.

Käskyjen sijaan neuvottelut
 
Verkostomaisen työn johtamisessa korostuu vuorovaikutus. Johtajuus hajautuu moninaisiksi suhteiksi, jotka eivät pysähdy yksiköiden, työpaikkojen tai edes valtioiden rajoille. Sekä insinööritoimistossa että ensiavussa korostettiin, että yksilöt johtavat osaltaan myös omaa työtään.
 
Kurinalaisen johtajuuden tarve vaihteli projekteittain ja prosesseittain. Yleensä kuitenkin käskyttävän johtamisen aika on ohi. Tilalle ovat tulleet luottamus ja neuvottelut.
Esimiehen pitää luoda toimintaedellytyksiä ja organisoida työryhmä, joka kehittää uusia toimintatapoja.
 
Yhteisöllisyyttä prosesseista ja aktiiveista

Yhteinen tavoite, kohtaaminen ja fyysinen läheisyys luovat yhteenkuuluvuutta.  Kun jokainen hoitaa osansa kokonaisuudesta omalla ammattitaidollaan, se luo yhteisöllisyyttä.

Ketju- tai projektityössä yhteisöllisyyttä muodostanevat aiempaa useammin yhteinen prosessi tai aktiiviset yksilöt, eivät enää hallinnolliset rajat. Tällöin työntekijöiden sosiaalinen todellisuus muuntuu monin tavoin. Esimerkiksi insinööritoimistossa moni katsoi kuuluvansa yhden tiiviin työyhteisön sijaan samanaikaisesti useaan työyhteisöön. Näitä yhteisöjä muodostui esimerkiksi projekteissa ja päivittäisissä kohtaamisissa työpaikalla. Yhteisöjen moninaisuus voi tuoda virkistäviä kohtaamisia. Tarvitaan kuitenkin hieman tilaa ja aikaa, että näistä kohtaamisista muodostuu ”me”.

Oppia myös epävirallisesti
 
Ensiavussa viralliset koulutukset täydentyivät ammattiryhmien epävirallisella oppimisella. Lääkärit saattoivat ottaa hoitajat tai hoitoryhmän erityisoppiinsa. Hoitajat puolestaan opastivat lääkäreitä ensiavun toimintatapoihin. Yleensä hoitajat olettavat, että hoitajien monipuolinen tehtävänkuva auttaa heitä samastumaan toistensa rooleihin.

Tutkijat ja media ovat viestineet tästä Työsuojelurahaston rahoittamasta hankkeesta vilkkaasti. Työterveyslaitoksen nettisivuilla www.ttl.fi/rajojarikkovatyo on tietolehtisiä työn sujuvoittamiseksi.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Rajoja rikkova työ - toimivan esimiestyön ja yhteisöllisyyden edellytykset lohkoutuneilla ja verkostoituneilla työpaikoilla

Loppuraportti
Minna Janhonen, Minna Toivanen, Kaisa Eskelinen, Heli Heikkilä ja Anu Järvensivu: Rajoja rikkova työ - kohti sujuvia toimintakäytäntöjä verkostoituvassa ja lohkoutuvassa työssä. Työterveyslaitos, Helsinki 2015. 119 sivua. ISBN 978-952-261-480-3 (nid.), ISBN 978-952-261-481-0 (pdf) 
112059-loppuraportti-112059Rajoja_rikkova_työ_loppuraportti.pdf (1141.5 kt)

Hankkeen nettisivut
www.ttl.fi/rajojarikkovatyo

Työsuojelurahaston TSR-kanavalla video
Rajoja rikkova työ - Miten verkostomaista työtä johdetaan?
Video on myös Youtubessa ja Vimeossa.
Kesto
2:53

Tutkimus tutuksi 13.11.2015 nauhoitettuna
Kesto
1:26:03
Nauhoite on myös Youtubessa ja Vimeossa.

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi -tapaaminen 13.11.2015
Verkostomainen työ haastaa työn tekemisen
- Esitykset
VTT, erikoistutkija Minna Janhosen esitys Tutkimus tutuksi -tapaamisessa 13.11.2015.pdf (6403.2 kt )
Vanhempi tutkija Anu Järvensivun esitys Tutkimus tutuksi -tapaamisessa 13.11.2015.pdf (232.3 kt )
Tutkija Heli Heikkilä ja projektinjohtaja Atte Stambejin esitys Tutkimus tutuksi -tapaamisessa 13.11.2015.pdf (1022.5 kt )

Crossing Organisational and Professional Barriers Is Becoming the Norm in Today’s Workplaces

5.8.2015

Many boundaries are crossed in today’s work processes and projects. Staffing of work activities is now often based on competence and availability rather than on belonging to a specific organisational unit.

The Finnish Institute of Occupational Health investigated the challenges and opportunities arising from fragmentation of work activities and external networking in two work organisations, a construction engineering consulting company and the emergency admissions unit of a large hospital. The Boundary-Breaking Work project was financially supported by the Finnish Work Environment Fund.

The research problems addressed by the study included, for instance:
- How are supervisory work and management methods perceived in workplaces with shifting internal and external boundaries?
- How should supervisory work and management methods be developed to comply with boundary-crossing work?
- What are the requirements for development of staff cohesion in fragmented and networking workplaces?
- What official and unofficial participatory practices are formed among and used by various subgroups of staff?

The data for study were collected from organisational documents and by interviews, a questionnaire survey and two development workshops. Altogether, 25 members of staff and customers were interviewed at the engineering consultants and 13 doctors, nurses and clerical staff at the hospital emergency department.

One of the main findings in terms of leadership and supervisory work was the accentuated role social interaction in management. Although individuals often have only one official immediate supervisor, in practice his/her work in a network may be supervised by almost anybody, including colleagues and supervisors from other units. Confidence emerged as an important cornerstone for management and fluent networking, with supervisors’ role being shifted from commanding towards facilitation of group work.

Regarding cohesion and group solidarity, many of the study subjects perceived themselves as belonging to several overlapping working communities, depending on current projects and daily encounters at work.

Overall, working in projects and service chains was found to require situational flexibility. Although pre-planning, general standards and various guidelines are helpful to some extent, an ability to react to and reconcile different routines, schedules, interests and environments has become crucial. Further implications of the study include reappraisal of the established individual performance measures. Considering that work today is largely carried out in teams, service chains and networks, it appears inappropriate to focus on monitoring the performance of individual employees.

Based on the findings of the study, a checklist (in Finnish only) of best practice in project work was drawn up and made available on the website of the Finnish Institute of Occupational Health.

 


Translated and edited by
Esko Meriluoto

Hanketiedot

  • HakijaTyöterveyslaitos
  • ToteuttajaTyöterveyslaitos
  • Lisätietoja
  • Minna Janhonen
    030 474 2609
    minna.janhonen@ttl.fi
  • Toteutusaika
  • 1.6.2012 - 31.12.2014
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 30.4.2015
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 14.5.2012
    150 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 308 810 euroa
  • Tulokset valmistuneet 21.5.2015

Aiheluokitus