114106 Tutkimus

Työturvallisuutta vaarantavien kaasujen riskienhallintakeinojen tunnistaminen tavarankuljetuskonteissa

Työturvallisuutta vaarantavien kaasujen riskienhallintakeinojen tunnistaminen tavarankuljetuskonteissa

6.6.2014


Kuljetuskonttien sisällä esiintyy erilaisia kaasuja, jotka ovat peräisin mm. tuholaistorjunta-aineen ruiskuttamisesta, rahtitavarasta haihtuvasta kaasusta ja kontin epäpuhtauksista. Logistiikkaketjuna kuljetuskontteja käsittelee Suomessa tuhansia henkilöitä eri rooleissa; tullitarkastajat, lastin purkajat ja pesijät. Konteissa esiintyvät kaasut ovat tyypillisesti haitallisia isoina pitoisuuksina, jolloin riittämätön tuulettumisaika ei pienennä kaasupitoisuuksia riittävästi. Tällöin tarkastajien ja muiden toimijoiden työturvallisuus vaarantuu aiheuttaen jopa mm. hermostollisia oireita. Nykykäytäntö on, että ennen kuljetuskontin tarkastusta tai purkua annetaan kontin tuulettua vapaasti ulkoilmassa vähän aikaa. Lisäksi kuljetuskonttien kaasupitoisuuksia pyritään mittaamaan ennen kontin avaamista, mutta nykyisin käytössä olevat mittausmenetelmät eivät ole osoittautuneet luotettaviksi, jolloin virheelliset mittaustulokset voivat heikentää logistiikkaketjun toimijoiden työturvallisuutta entisestään.

Projektin tavoitteena on parantaa logistiikkaketjun toimijoiden (esim. kuljetuskonttien lastien purkajat, konttien puhdistuksesta huolehtivat henkilöt), jotka voivat altistua työssään konteissa esiintyville kaasumaisille kemikaaleille, työturvallisuutta tuottamalla perusteet ohjeistuksille kuljetuskonttien turvalliseen käsittelyyn. Perusteissa pyritään yksinkertaistamaan ja harmonisoimaan kuljetuskonteille ennen niiden tarkastamista tehtävät toimenpiteet, joilla pyritään varmistamaan työntekijöiden turvallisuus koko logistiikkaketjun aikana. Toimenpiteitä voivat olla mm. varoitusmerkintöjen ja lastikirjojen perusteella tehtävä riskiarvio, kontin sisäilman kaasumittaukset, minimituuletusajan määrittäminen ja kuljetuskontin merkintä tarkastuksen jälkeen. Projektin tulokset ovat hyödynnettävissä projektin päättyessä vuoden 2015 lopussa.

Hankkeen vastuuhenkilö
Tuula Kajolinna

Konttikaasujen riskit kuriin

29.2.2016

Merten yli saapuvissa konteissa on vaatteita, kenkiä, elektroniikkaa, huonekaluja ja elintarvikkeita – sekä tuholaismyrkkyjä, tavarasta itsestään haihtuvia haitallisia yhdisteitä ja konttiin jääneitä epäpuhtauksia.

Nämä kaasut muodostavat vakavasti otettavan terveysriskin tuhansille logistiikkaketjun työntekijöille, joita ovat muun muassa lastien purkajat, konttien puhtaudesta vastaavat henkilöt ja muut työnsä puolesta konteissa asioivat.

Konttikaasut ovat tunnistettu mutta riittämättömästi selvitetty työturvallisuusongelma, johon Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy tarttui ja tuotti luotettavaa tutkimustietoa työturvallisuusohjeiden laatimisen pohjaksi.

Tutkijat selvittivät kirjallisuuden perusteella konteissa esiintyviä kaasuja ja niiden ominaisuuksia sekä niiden mittaamiseen soveltuvia menetelmiä. Kokeellisessa osassa he myös tutkivat konttien tuulettumisaikoja.

Työsuojelurahasto tuki hanketta tutkimusmäärärahalla.

Huomiota ainakin 17 kaasuun

Aineominaisuuksien kirjallisuusselvityksessä koottiin kansainvälisten julkaisujen perusteella listaus kaasuista ja niiden mitatuista pitoisuuksista sekä esiintymistiheyksistä, joita on havaittu kuljetuskonteissa.

Aineisto oli laaja: kaasuanalyyseja referoiduissa selvityksissä oli yli 116 000 kontista. Havaittuja kaasuja oli noin 80.

Kaikille esiin tulleille aineille etsittiin työhygienian raja-arvot – tosin kaikille niitä ei ole määritelty – ja muut yleiset aineominaisuudet.

Haitallisuuden, ylittyvien työhygieenisten arvojen ja esiintymistietojen perusteella listattiin todennäköisimmin vaaraa aiheuttavat 17 kaasua.

Ne ovat torjunta-aineita ja teollisuuskemikaaleja, kuten esimerkiksi fosfiini, formaldehydi, bentseeni ja tolueeni. Joukossa on myös Euroopan alueella kiellettyjä aineita, kuten tuholaistorjuntaan käytettävä metyylibromidi.

Mittauksessa käytettävä rinnakkaisia menetelmiä

Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO ja YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO painottavat konttien merkitsemistä ja turvallista käsittelyä.

Kontit ovat kuitenkin huonosti merkittyjä, ja siksi on tärkeätä, että niiden käsittelijöillä on käytettävissä kaasujen havaitsemiseen soveltuvia mittausmenetelmiä.

Kaasuja voidaan mitata analyysiputkien, kannettavien käsikäyttöisten mittalaitteiden ja analysaattorien avulla.

Mitattavien komponenttien kirjo on laaja ja pitoisuusalueet niin alhaiset, että tutkijoiden selvityksen mukaan tällä hetkellä ei ole olemassa yksittäistä kaupallista laitetta, jolla pystyttäisiin luotettavasti mittaamaan kaikkia mahdollisia konteissa esiintyviä kaasuja ja niiden pitoisuuksia.

Tämän vuoksi mittaamiseen joudutaan käyttämään rinnakkain useita menetelmiä.

Tuulettumiseen vaikuttaa moni asia

Tutkimuksessa todettiin, että konttien tuulettumiseen vaikuttavat useat eri muuttujat: tuuletettava kaasu, lämpötila ja kuinka tiiviisti lasti on pakattu. Tiiviisti pakatut kontit tuulettuvat jopa 60 kertaa hitaammin kuin harvasti täytetyt.

Siksi onkin suositeltavaa varmistaa tuulettamisen jälkeen, että haitallisten aineiden pitoisuudet ovat alentuneet vaarattomalle tasolle käyttäen luotettavia ja riittävän herkkiä mittausmenetelmiä.

Työturvallisuusohjeet tulossa

Riskien systemaattisella arvioinnilla ja konttien suunnitelmallisella tarkastelulla kuljetuskonttien käsittelyyn liittyviä riskejä voidaan tutkijoiden mukaan hallita.

Tuloksia voi käyttää laadittaessa työturvallisuusohjeita. Niitä valmistelee Turun yliopisto sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa hankkeessa.

Lisäksi tuloksia voivat hyödyntää logistiikkaketjun toimijat tekemällä esimerkiksi työnantajakohtaisia paikallisia ohjeistuksia.

Jatkotutkimustarpeiksi havaittiin muun muassa tiedonpuute konttikaasupitoisuuksien alenemisnopeudesta kontin purkamisen jälkeen. Siihen liittyen Teknologian tutkimuskeskus VTT on käynnistänyt tutkimuksen Kaupanalan työntekijän altistumisriski tuontitavaroista haihtuville kemikaaleille ( TSR 115390 ).

Toimittaja
Leena Huovila

Työturvallisuutta vaarantavien kaasujen riskienhallintakeinojen tunnistaminen tavarankuljetuskonteissa

Loppuraportti
Tuula Kajolinna, Marja Pitkänen, Tuula Pellikka, Johannes Roine. 2016. Perusteita kuljetuskonteissa esiintyvien kaasujen turvalliseen käsittelyyn. 72 s. + liitteet 7 s. VTT Technology 246.
ISBN 978-951-38-8394-2
ISSN-L 2242-1211
ISSN 2242-122X (verkkojulkaisu)
114106-loppuraportti-T246_Perusteet.pdf (4455.8 kt )

Loppuraportti verkossa

http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2016/T246.pdf

Juttu Telmassa 4/2015
Konttikaasuissa myrkytysriski
http://telma-lehti.fi/konttikaasuissa-myrkytysriski/

Cargo Container Gases to Be Incorporated into Finnish Occupational Safety Guidelines

23.9.2016

Cargo containers sometimes contain hazardous gases originating from the current or previous cargo or from fumigation agents. Numerous people at various stages of the logistics chain may become exposed to container gases. There is no single detection device on the market today that can measure all concentrations of all possible gases.

The Finnish Work Environment Fund supported a project to gather background data on potentially noxious gases encountered in cargo containers, their measurement and their removal by ventilation. Lack of relevant data has previously hindered preparation of detailed health and safety guidelines for this aspect of logistics work.

Researchers at VTT Technical Research Centre of Finland Ltd reviewed the international literature on gases encountered in transport containers, including their concentrations and prevalences. On the basis of this extensive documentation, covering data from more than 116 000 individual containers, a list of the 17 most likely hazardous gases was compiled together with their chemical and physical properties and hygienic limit values.

Commercially available methods for container gas measurement were gathered from industry representatives. Nine different methods were found, each with their own specific strengths and weaknesses. The most difficult challenge for comprehensive detection of gases is the extremely wide range of concentrations among the different gases.

The project also scanned the current international and national regulations on container gas measurement. In addition, the researchers visited the Port of Rotterdam to receive first-hand information on Dutch practice relating to risk assessment, measurement, ventilation, protection and waste disposal.

In an experimental study, ventilation parameters were investigated with tracer gases in a series of 16 tests to produce a table of minimum ventilation times depending on ventilation method, temperature and compactness of the cargo.

The project found two significant international guidelines on containers gases. The 2010 recommendation of the International Maritime Organisation (IMO) and the 2007 guide of the UN Food and Agriculture Organisation (FAO) mainly deal with pesticide fumigation. Both documents discuss suitable measurement methods for methyl bromide and phosphine, and the FAO also provides limit values for these compounds. The Euro Contrôle Route (ECR), which is a European co-operative body of several national transport inspection services, in 2005 published a detailed flow diagram on steps to be followed in dealing with containers possibly containing dangerous gases.

Regarding measurement, many methods have to be used in parallel to reliably detect any dangerous gases. Adsorption tubes are a relatively easy and cheap way of measurement but are susceptible to errors. Mass spectrometric methods, on the other hand, detect low concentrations with good selectivity but the apparatus is bulky and expensive.

Regarding ventilation, cargo compactness can increase the time required for sufficient ventilation of a container 60-fold. A loosely packed 12-metre container was sufficiently ventilated using a blower within about 60 minutes irrespective of temperature, whereas sufficient gas removal from a tightly packed container by natural ventilation in a cold environment took about 60 hours.

The Finnish Ministry of Social Affairs and Health is currently using the findings of this project in preparing guidelines for cargo container handling. The current results will also form the basis for a follow-up project concentrating on retail and wholesale trade employee exposure to chemical vapours from imported goods (Finnish Work Environment Fund project no. 115390).


Translated and edited by
Esko Meriluoto

Hanketiedot

  • HakijaTeknologian tutkimuskeskus VTT
  • ToteuttajaTeknologian tutkimuskeskus VTT
  • Lisätietoja
  • Tuula Kajolinna
    tuula.kajolinna@vtt.fi
  • Toteutusaika
  • 1.5.2014 - 1.12.2015
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 1.12.2015
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 26.5.2014
    165 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 244 667 euroa
  • Tulokset valmistuneet 29.3.2016

Aiheluokitus

  • 1. Työpaikkaratkaisujen vaikutukset
  • -1.1. tuotteiden, tuotannon ja työvälineiden kehittäminen
    -1.3. työympäristön kehittäminen
  • 2. Työyhteisöjen riskienhallinta
  • -2.1. riskienhallintamenetelmien kehittäminen
    -2.2. turvallisuuskulttuurin ja koulutuksen kehittäminen
    -2.3. turvallisuusjohtamisen kehittäminen
    -2.4. tapaturmien torjunta ja seurannan kehittäminen
    -2.5. suuronnettomuuksien torjunta
  • 4. Terveyden edistäminen työelämässä
  • -4.1. työterveyteen vaikuttavat tekijät
  • 5. Työelämän terveysriskit ja kuormitustekijät
  • -5.2. psykososiaaliseen työympäristöön liittyvien terveysriskit
    -5.3. työperäisten allergioiden syiden ja syntymekanismien tutkimus
    -5.4. fysikaaliset altisteet ja altistuminen
    -5.5. kemialliset altisteet ja altistuminen
    -5.6. biologiset altistseet ja altistuminen (virus, home...)
  • 6. Työyhteisöjen tuottavuus
  • -6.1. terveyden yhteys tuottavuuteen
    -6.2. turvallisuuden yhteys tuottavuuteen
  • 7. Työsuojelu ja työterveyshuolto
  • -7.1. työsuojelun ja sen toimintaedellytysten kehittäminen
  • 8. Työelämän suhteet
  • -8.1. yhteistoiminnan edistäminen
  • 9. Työolojen taloudelliset vaikutukset
  • altistumisen arviointi , exposure assessment , työturvallisuus , safety at work , kaasut , kemikaalialtistuminen , chemical exposure , tutkimus , logistiikka