114382 Loppuunsaattamisstipendi

Teatteri ja draama työelämän oppimismuotoina - Teatterillista interventiota virittämässä toiminnan kehittämiseksi -väitöskirjatyö

Teatteri ja draama työelämän oppimismuotoina - Teatterillista interventiota virittämässä toiminnan kehittämiseksi -väitöskirjatyö

3.11.2014

Viidestä artikkelista koostuvan tutkimuksen tavoitteena on selvittää teatterin ja draaman oppimismuotojen hyödyntämistä työelämässä. Taiteesta ja taidelähtöisestä työskentelystä liiketoiminnan konteksteissa on saatu kansainvälisesti hyviä kokemuksia. Suomessa taiteiden soveltava käyttö on lisääntynyt 2000-luvulle tultaessa.

Tutkimuksen teoria perustuu kulttuurihistorialliseen toiminnan teoriaan ja kehittävän työntutkimuksen metodologiaan. Tutkimus ehdottaa kehittävää työntutkimusta pedagogian suunnittelun apuvälineeksi. Kun teatteria ja draamaa käytetään koulutuksellisena muotona tai interventiona työelämän konteksteissa, voi metodologia auttaa analysoimaan kohdeorganisaation kehityshaastetta, suuntaamaan interventiota ja tukemaan oppimista. Toisaalta taas teatteri ja draama tarjoavat työelämän kehittämisen alueelle sellaisia metodeja, jotka voivat muuttaa oppimisen kokemuksellisemmaksi.

Tutkimuksessa vastataan seuraaviin kysymyksiin: Miten työelämää voidaan kehittää teatterin ja draaman oppimismuodoin? Miten toiminnan teorialla ja kehittävän työntutkimuksen metodologialla voidaan rikastaa teatteriin ja draamaan perustuvia interventioita?

Tutkimuksen aineisto on kerätty kahdessa interventiotutkimuksen periaatteita soveltavassa projektissa. Interventioita yhdistää tulkinta kehitysristiriidasta, jota on pyritty ratkaisemaan muuttamalla työtapoja ja toimintamallia. Interventiot liittyvät työorganisaatioiden muutostarpeisiin, joissa on monimuotoistettu työkäytänteitä.

Hankkeen vastuuhenkilö
Satu-Mari Jansson

Työ kehittyy kuin teatteri: järjellä ja tunteella

18.12.2015

Satu-Mari Jansson tutkii aikuiskasvatustieteen väitöskirjassaan teatteria ja draamaa työn oppimismuotoina organisaatioissa. Tutkimus auttaa ymmärtämään työyhteisöjen kehittämistyötä teatteri-interventioiden näkökulmasta ja tunteita osana toiminnan kehittämistä. Työstettävänä on henkilökohtainen mieli.
 
Jansson väittää, että työelämän kehittämisessä organisaatiot tarvitsevat nykyistä laajempia menetelmiä. Ihmisten tunteet ja ajattelu ovat jakamattomassa yhteydessä, siksi toiminnan muutoksessa myös ihmisten motiivit ja tunteet tulisi ottaa huomioon.
 
Janssonin mukaan erityisesti teatteri ja draama kykenevät virittämään koko persoonallisuuden oppimista. Tätä todentaakseen Jansson sovelsi toiminnan teoriaa, kehittävää työntutkimusta ja taidetta.
 
Tutkittavina alueteatteri ja korkeakoulujohto
 
Ilmiön tutkimista varten hän jäsensi teatteria intervention kohteena ja toisaalta teatteria interventiona. Jansson käytti Rovaniemen Teatteria – Lapin Alueteatteria esimerkkinä oppimisen haasteista. Hän toteutti teatterissa 15 kuukauden kehittämishankkeen 2008–2009, jolloin koko henkilökunta otettiin monipuolistamaan esityksen tekoa. Aineistoksi kertyi etnografiaa, haastatteluja ja videointeja.
 
Väitöskirjan toisessa interventiossa Jansson kehitti ammattikorkeakoulun muutosjohtajuutta 2012–2013. Interventiossa käsikirjoitettiin ja harjoiteltiin kolmen kohtauksen sarjasta muodostuva esitys. Esitys valmisteltiin ryhmässä ilman käsikirjoitusta. Jansson haastatteli johtoryhmän jäseniä ja videoi intervention. Lisäksi aineistona olivat käsikirjoitus sekä kuusi kuukautta intervention jälkeen tehdyt haastattelut ja valokuvatyöpajat.

Käsitteeksi toiminnan henkilökohtainen mieli
 
Sekä alueteatteria että korkeakoulun johtoa yhdistää Janssonin tulkinta kehitysristiriidasta, jonka hän johti toiminnan teoriasta ja kehittävästä työntutkimuksesta. Kehitysristiriitoja ilmenee, kun työtoiminnot muuttuvat. Ristiriidat havaitaan arjen työssä häiriöinä. Henkilökohtaisesti ristiriidat koetaan muun muassa työn uudenlaisina merkityksenantoina.
 
Satu-Mari Janssonin mukaan muutostilanteiden käsittely edellyttää teoreettisia käsitteitä, jotka ylittävät järjen ja tunteen erottelun. Kehittävän työntutkimuksen tutkijoiden käyttämä käsite on toiminnan henkilökohtainen mieli.
 
Tutkimus auttaa ymmärtämään työyhteisöjen kehittämistyötä teatteri-interventioiden näkökulmasta ja tunteita osana toiminnan kehittämistä.
 
Ilman työnteon mieltä tunteet kolaroivat
 
Työn muutoksessa tunteet ja omat motiivit korostuvat. Jos työn kohteeseen ei synny uutta kytköstä eli työn tekemisestä puuttuu mieli, tämä voi aiheuttaa tunneperäisiä ristiriitoja.
 
Jansson sanoo, että henkilöstön ja työn kehittämisessä ei vielä ole keksitty hyödyntää laajasti teatteriin ja draamaan perustuvia interventioita. Ne kuitenkin hänen mukaansa osaltaan edistäisivät työn edellyttämää oppimista.
 
Kehittävää työntutkimusta, tunteita hyödyntäen
 
Tässä Työsuojelurahaston tukemassa tutkimuksessa analysoidaan, miten teatteria ja draamaa voi tarkastella työn oppimismuotoina. Työssä selvitetään myös sitä, miten tunteet nivoutuvat toiminnan muutokseen.

Jansson arvioi tutkimuksensa osoittavan, kuinka työyhteisöille voi suunnitella koulutuksellista teatteria. Kun ihmisen koko persoonallisuus otetaan huomioon, tuetaan tunteiden käsittelyä toiminnan kehittämisessä.
 
Janssonin väitöskirja tarkastettiin Helsingin yliopistossa 13. marraskuuta 2015.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Teatteri ja draama työelämän oppimismuotoina - Teatterillista interventiota virittämässä toiminnan kehittämiseksi -väitöskirjatyö

Julkaisu
Satu-Mari Jansson; Teatteri ja draama työn oppimismuotoina. Helsingin yliopisto 2015, Kasvatustieteellisiä tutkimuksia 262. 145 sivua.
ISBN: 978-952-51-0311-6 (print)
ISBN: 978-952-51-0312-3 (pdf)
ISSN-L 1798-8322, ISSN 1798-8322
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/157283
114382 Teatteri ja draama työn oppimismuotoina.pdf (1454.1 kt )

 

Drama Exercise Can Help to Overcome Emotional Barriers to Successful Organisational Development

20.5.2016

Disconnection of emotions and cognition during organisational changes may lead to developmental contradiction manifested as conflicts and dilemmas. Leontjev’s concept of ‘personal sense’ of activity can be used to constructively incorporate emotions in organisational development, suggests Satu-Mari Jansson in her doctoral thesis entitled Theatre and drama as forms of learning in organisations. Satu-Mari Jansson defended her thesis at the University of Helsinki on 13 November 2015. This thesis study was supported by a scholarship award from the Finnish Work Environment Fund.

The study brought together activity theory, developmental work research and the arts. Theatre was construed both as an object of intervention and as an intervention method.

The study sought to answer two main questions:
1) How can theatre and drama be construed as forms of learning in work?
2) How can activity theory and the methodology of developmental work research enrich the analysis of theatre and drama?

Empirical interventions for the research involved Rovaniemi Theatre and the unit executive board of a Finnish university of applied sciences. Rovaniemi Theatre offered an example of changes occurring in the theatre field, the learning challenges that theatres are facing and theatre as a form of learning for professionals in organisational development. In the case of the Rovaniemi Theatre, the logic of intervention research was applied for the first time in a professional theatre context. In the first intervention, all of the theatre’s employees were engaged in order to analyse and understand their ongoing development. Their work practices were broadening, with some performances being rehearsed without scripts, using group improvisation or devising instead. The data gathered for the research included observations, interviews and video material. The second intervention concerned the development of change management at a university of applied sciences. The intervention combined cultural-historical activity theory, developmental work research and Forum Theatre. Forum Theatre was initially created by Augusto Boal to promote political change through a theatrical method and format. As part of the intervention, a script was written and a three-scene theatrical performance based on Forum Theatre was rehearsed. The methodology of developmental work research intertwined with the scriptwriting process although the performance was originally devised without a script. The research data were gathered at the beginning of the project by interviewing the executive board, and the three-hour intervention was videotaped. Six months later several managers who had participated in the intervention were interviewed, and a photo workshop was held where the participants photographed their learning experiences and the effects of the intervention.

Both interventions made use of the theoretical concept of developmental contradiction which is widely used in developmental work research. Contradictions emerge during change and development of work and are experienced as disturbances, interruptions, problems, conflicts, dilemmas and assignment of new meanings to work. In view of this, new theoretical concepts are needed to prevent the separation of emotions and cognition in organisational development. Leontjev’s concept of ‘personal sense’ of activity is one such solution. In organisational change, employees build a new relationship to their work, one in which emotions are involved. Unless new connections can be made, emotional conflict may result. The idea that theatre and drama can be used to activate learning in the workplace and in human resource development, however, has yet to truly emerge. This study was a first attempt to describe how theatre and drama can be analysed as forms of learning in organisations with the help of developmental work research and how the emotions play a key role in work development.

This doctoral thesis provides insight into work development in the context of theatrical intervention and the emotions during the development process, as employees deal with their ‘personal sense’ of activity. The study also shows how theatrical interventions can be carried out for organisations, and how to focus on the processing of emotions engendered by work development.


Translated and edited by
Esko Meriluoto

Hanketiedot

  • HakijaJansson Satu-Mari
  • ToteuttajaJansson Satu-Mari
  • Lisätietoja
  • Satu-Mari Jansson
    satu-mari@theatreworks.fi
  • Toteutusaika
  • 1.11.2014 - 30.4.2015
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 30.4.2015
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 28.10.2014
    7 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 7 000 euroa
  • Tulokset valmistuneet 16.12.2015

Aiheluokitus